Asenteet

Suomalaisten asenteet koskien maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta

Oikeusministeriön vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan asenneilmapiiri maahanmuuttoon on hieman kiristynyt vuoden 2015 jälkeen. Vuoden 2016 kyselyssä 44% arvioi, että Suomi tarvitsee enemmän ulkomaalaista työvoimaa (vrt. 49 % vuonna 2014) ja 82 % hyväksyisi maahanmuuttajan työyhteisöön (vrt. 88 % vuonna 2015). Vuoden 2016 Eurobarometrin perusteella suomalaiset olivat kuitenkin kuudenneksi myönteisimpiä EU-vertailussa, kun kysyttiin tuovatko maahanmuuttajat lisäarvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Suuri osa suomalaisista suhtautuu myös kielteisesti rasismiin. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidekyselyssä vuodelta 2016 suomalaisia huolestuttaa rasismi enemmän kuin maahanmuutto.

Nuorilla on myönteisempi suhtautuminen monikulttuurisuuteen kuin vanhemmilla, naisilla myönteisempi kuin miehillä. Asenteissa on selvityksen perusteella nähtävissä yhteys iän ja sukupuolen lisäksi koulutustaustaan ja haavoittuvaan työmarkkina-asemaan. Vaikka nuorten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat pääosin myönteisiä, he ovat kriittisisiä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan; esimerkiksi entistä harvempi haluaisi Suomeen nykyistä enemmän ulkomaalaisia.

Nationalismin ja pakolaisvastaisuuden lisääntymistä on havaittu joissakin kunnissa. Kantaväestön maahanmuuttajiin liittyvät pelot ovat lisääntyneet ja ilmapiiri koetaan kiristyneen. Negatiivisten lieveilmiöiden vähentämiseksi kunnat ovat mm. järjestäneet rasismin vastaisia seminaareja yhteistyössä kolmannen sektorin ja valtakunnan tason toimijoiden kanssa. Kunnilla on kuitenkin pääosin myönteisiä odotuksia koskien maahanmuuttoa. Lisäksi vuonna 2017 suuri osa (74%) kunnallisvaaliehdokkaista kannatti turvapaikanhakijoiden sijoittamista kotikuntaansa. Myönteisimpiä olivat vihreiden (96%) ja kielteisempiä perussuomalaisten ehdokkaat (18%). 

Miten meillä menee? Kartoitus väestösuhteiden tilasta Suomessa – painopisteenä vastaanottokeskuspaikkakunnat
Julkaisu Valtioneuvoston julkaisuarkistossa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80007

Eurobarometri kerää tietoa asenteista

Suomessa ei ole viime vuosina tehty varsinaista vähemmistöihin liittyvää asennetutkimusta. Vuodesta 2008 on EU-jäsenmaissa toteutettu syrjinnän eurobarometritutkimus, joka sisältää runsaasti tietoa myös asenteiden kehittymisestä jäsenmaissa.

Keskimäärin kaikkien jäsenmaiden vastaajista viimeisimmän barometrin (2015) mukaan etniseen vähemmistöön kuuluvan henkilön hyväksyisi korkeaan poliittiseen asemaan 55 %; suomalaisten osuus oli hyvin lähellä EU-keskiarvoa. Työtoveriksi hyväksyttäisiin mieluiten valkoihoinen henkilö, sitten aasialaistaustainen, tummaihoinen ja kaikkein viimeiseksi romanitaustainen. Suomalaisista lähes kahdeksankymmentä prosenttia hyväksyisi aasialaistaustaisen tai tummaihoisen, mutta vain 64 % romanin.  Vain puolet suomalaisista hyväksyisi sen, että hänen lapsensa puoliso olisi romani.

Yli 75-vuotiaan henkilön näkisi eurooppalaisista mielellään tai melko mielellään korkeassa poliittisessa virassa alle puolet, mutta alle 30-vuotiaan yli 60%. Suomessa suhtaudutaan nuoreen henkilöön korkeassa poliittisessa asemassa useita jäsenmaita kriittisemmin, sillä vain puolet vastaajista piti sitä hyväksyttävänä. Vammaisen henkilön sijoittumista korkeaan poliittiseen asemaan pitäisi hyväksyttävänä noin 80%.

Eri uskontoihin suhtaudutaan EU-jäsenmaissa vaihtelevasti: keskimäärin 94 % hyväksyy kristityn työtoverin, mutta Muslimin vain 71 %. Lapsensa puolisoksi hyväksyisi lähes 90 % kristityn, 76 % ateistin, 69 % juutalaisen ja 65 % buddhalaisen, mutta Muslimin vain 50 %. Suomessa luvut ovat hyvin lähellä EU:n keskiarvoa.  

Seksuaalivähemmistöihin suhtaudutaan kriittisesti kautta linjan, mm. vain hieman yli 60 % kannatta heille samoja oikeuksia avioitua ja 67 % yleensäkin pitää saman sukupuolen suhteita hyväksyttävinä. Suomessa vastaajista 71 % mielestä seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla tulee olla samat oikeudet kuin muillakin, 67 % ajattelee, ettei saman sukupuolen suhteissa ole mitään väärää ja 61 % mielestä avioliitot saman sukupuolen kesken pitää sallia. Asenteisiin vaikuttavat vastaajien ikä, koulutustaso ja sukupuoli. Transihmisiin suhtaudutaan seksuaalivähemmistöjä kielteisemmin, sillä vain hieman yli puolet eurooppalaisista näkisi heitä esimerkiksi korkeissa poliittisissa asemissa. Asenteet vaihtelevat suuresti jäsenmaasta toiseen: myönteisimpiä ovat ruotsalaiset, tanskalaiset ja hollantilaiset, kielteisimpiä bulgarialaiset, liettualaiset ja slovakialaiset.  Suurimmat asennemuutokset myönteiseen suuntaan ovat Maltalla, Suomessa (22 %) ja Portugalissa.

Lue lisää: http://data.europa.eu/euodp/en/data/dataset/S2077_83_4_437_ENG

 

Oppilaitoshenkilökunnan asenteet vaikuttavat yhdenvertaisuuden toteutumiseen opinnoissa

Vähemmistöjen kokemuksia opintojen ohjauksesta selvittävän tutkimuksen mukaan koulujen ja op­pilaitosten ilmapiiri voi olla yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä. Henkilöstön omien asenteiden ja ennakkoluulojen näh­tiin osin vaikuttavan siihen, ettei opiskelijoiden oppimista tueta tasa-arvoisesti. Tämä pitää näkyy erityisesti romaneiden ja maahanmuuttajien kohdalla.

Asenteet voi­vat vaihdella eri asioiden ja vähemmistöjen kohdalla. Vaikka yhdenvertaisuusasioita pidettäisiinkin tärkeinä, ei oppilaitoksissa ole syrjinnän ilmoitus- tai seurantakanavia.

 

 

Asenteet vammaisia henkilöitä kohtaan

Suomessa kansallisen Syrjinnän seurantaryhmän hankkiman selvityksen mukaan asenneilmapiiri ei näytä olevan vakio vammaisia ihmisiä kohtaan, vaan vaihtelee vammatyypin mukaan. Vammaisten henkilöiden itsensä mielestä elämänaloista kaikkein huonoin asenneilmapiiri oli työelämässä. Asenneilmapiirin julkisissa palveluissa mielsi huonoksi tai erittäin huonoksi yhteensä lähes puolet, samoin tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa. Selkeästi positiivisin asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on vastaajien mielestä yhdistyksissä ja järjestöissä.

European Social Survey: kokemus hyvinvoinnista vaikuttaa asenteisiin

Eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen (European Social Survey) mukaan kansalaisten kokemuksilla omasta hyvinvoinnistaan on suurta merkitystä asenteiden kehittymiselle. Hyvinvoinnin kokemus näyttää moniulotteiselta konseptilta, johon kunkin maan kulttuurisilla, historiallisilla ja poliittisilla tekijöillä on oma vaikutuksensa. Parhaat hyvinvointikokemukset ovat Euroopassa tanskalaisilla, norjalaisilla, sveitsiläisillä, islantilaisilla ja suomalaisilla.

Kansalaisten kokemuksilla demokratian toteutumisesta ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta on myös merkitystä asenneilmapiiriin. Demokratiaa arvostetaan kaikissa maissa, mutta tulkinnat eroavat toisistaan: joissakin maissa vapaat vaalit ja oikeudenmukainen oikeuslaitos koetaan riittäviksi, kun taas toisissa kansalaisten osallistuminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat kiinteä osa demokratian toteutumista. Demokratian toteutuminen koetaan vahvimmaksi Pohjois-Euroopan maissa.

Kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja toimijoihin, kuten poliisiin, heijastaa asenteita koko järjestäytynyttä yhteiskuntaa kohtaan ja vaikuttaa kansalaisten käyttäytymiseen. Poliisin oma-aloitteiset kontaktit yksittäisiin henkilöihin vaihtelevat suuresti jäsenmaasta toiseen niiden ollessa tiheimpiä Suomessa (51 %) ja harvimpia Bulgariassa (16 %). Erot johtuvat paitsi poliisin aktiivisuudesta myös heidän tehtäväkuvistaan.