Väestösuhteet ovat yhteiskunnalliseen toimintaan ja ihmisten väliseen luottamukseen vaikuttava tekijä, joka voidaan ottaa tavoitteeksi lähes kaikessa ihmisten arkeen liittyvän toiminnan suunnittelussa. Väestösuhteiden huomioiminen on erityisen tärkeää, kun tarkastellaan esimerkiksi kotoutumiseen, turvallisuuteen tai syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä.
Väestösuhdepolitiikka kohdistuu koko väestöön ja sillä on yhteys ihmisten välisen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Väestöryhmistä puhuttaessa on tärkeä muistaa, että ihmiset eivät ole pelkästään erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien (kuten etniset, uskonnolliset tai vammaisryhmät jne.) edustajia vaan heillä on useita merkityksellisiä suhteita, joiden kautta yhteys ympäristöön syntyy.
Väestösuhdepolitiikan keskeisiä muotoja ovat esimerkiksi asenteisiin vaikuttaminen, eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten turvallisuuden edistäminen, ryhmien vuorovaikutusta lisäävät ja parantavat toimenpiteet eri politiikanaloilla, konfliktinratkaisu- ja sovittelumenetelmien käyttäminen, asumisen segregaation ehkäisy sekä eri väestöryhmien osallisuutta tukevat toimenpiteet.