Yhdenvertaisuuden arviointi

Yhdenvertaisuussuunnitelman on tärkeä perustua organisaation keräämään tietoon, jotta se vastaa aidosti organisaatiossa havaittuihin tarpeisiin yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Suunnitelman laatiminen käynnistyy arvioinnilla, jossa organisaation toimintaa ja toimintaympäristöä tarkastellaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon eri syrjintäperusteet (ks. alla).

Lähtötilanteen arvioinnissa voidaan hyödyntää organisaation valmiiksi käytettävissä olevaa tietoa, kuten henkilöstökyselyjä ja asiakaspalautteita – tietosuojaan liittyviä kysymyksiä unohtamatta. Kartoituksessa voi myös hyödyntää esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmaa.
Kaikki syrjintään ja epäasiallisiin tilanteisiin liittyvät kohdat eivät kuitenkaan tule aina riittävästi esiin, ellei niistä kysytä erikseen. Siksi on suositeltavaa toteuttaa erillinen yhdenvertaisuutta tarkasteleva arviointi, johon pyydetään vastauksia tilannekohtaisesti esimerkiksi henkilöstöltä, sidosryhmiltä ja asiakkailta.

Yhdenvertaisuuden arviointiin soveltuvia menetelmiä on kerätty Finlexin Yhdenvertaisuuden arviointi -sivulle.

Mikä on syrjintäperuste?

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näitä henkilöön liittyviä syitä kutsutaan syrjintäperusteiksi.

Mitkä ovat väestöryhmiä?
Väestöryhmillä tarkoitetaan hyvin laajasti ominaisuuksia, joiden mukaan ihmisiä voidaan ryhmitellä myös eri syrjintäperusteiden mukaan. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä vammaiset henkilöt.

Väestöryhmistä puhuttaessa on tärkeä muistaa, että ihmiset eivät ole pelkästään erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien edustajia, vaan heillä on useita merkityksellisiä suhteita, joiden kautta oma identiteetti ja yhteys ympäristöön syntyy.

Vinkki

Yhdenvertaisuuden arviointi voi perustua useisiin tiedonkeruun menetelmiin ja lähteisiin, kuten:

kartoitukseen siitä, miten olemassa olevat strategiat ja ohjeet huomioivat yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyyskysymyksiä
toimintaympäristöä ja asiakaskuntaa kuvaaviin tilastoihin ja aineistoihin
henkilöstöä koskeviin tilastoihin ja aineistoihin
toiminnan laatua kuvaaviin indikaattoreihin ja muihin tulosohjausaineistoihin
asiakaspalautteisiin
toimintaa koskeviin kanteluihin
henkilöstölle ja asiakkaille suunnattuihin yhdenvertaisuuskyselyihin
eri ryhmien konsultaatioon
muihin erillisselvityksiin, kuten esteettömyyskartoituksiin ja säädösvalmistelun seurantaan.

Ryhmäkohtainen arviointi

Ryhmäkohtaisen arvioinnin ideana on pohtia, onko eri taustoista tulevilla henkilöillä yhdenvertaiset mahdollisuudet työskennellä ja edetä työuralla organisaatiossa tai käyttää sen tuottamia palveluita.

Arvioinnin tekemisen edellytyksenä on, että organisaatiossa on riittävästi tietoa ja osaamista väestöryhmien erityiskysymyksistä. Tietoisuutta voidaan lisätä esimerkiksi kouluttamalla henkilökuntaa ja ottamalla arviointiin mukaan yhdenvertaisuuden asiantuntijoita.
Arvioinnin alkuun pääsemistä voi helpottaa taulukossa esitettyjen esimerkkikysymysten pohtiminen. Huomioi myös moniperusteinen syrjintä.

Arvioinnin kohde	Henkilöstön yhdenvertaisuus	Toiminnan yhdenvertaisuus
Ikä	Ovatko eri ikäiset työntekijät yhdenvertaisessa asemassa työpaikalla?	Tunnistetaanko eri ikäisten tarpeet palveluissa?
Alkuperä ja kansalaisuus	Onko etnisiin vähemmistöihin kuuluvilla työnhakijoilla yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla valituksi avointa työpaikkaa täytettäessä?	Onko esimerkiksi romanien yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä pohdittu suunnitelman toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa?
Kieli	Millaisin toimenpitein monikielisten työntekijöiden suomen tai ruotsin kielen taitoa tuetaan?	Onko organisaation ulkoinen viestintä saavutettavaa eri kieliryhmille?
Uskonto ja vakaumus	Onko työntekijöiden lomasuunnittelussa huomioitu eri uskontokuntia edustavien juhlapyhiä?	Huomioidaanko eri uskontoihin kuuluvien erityistarpeita palveluissa?
Mielipide, poliittinen toiminta ja ammattiyhdistystoiminta	Voiko mielipide, poliittinen toiminta tai luottamushenkilönä toimiminen vaikuttaa yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin työuralla etenemisessä?	Ovatko palvelut yhdenvertaisia riippumatta mielipiteestä tai poliittisesta toiminnasta?
Perhesuhteet	Tunnistetaanko työpaikalla perhesuhteiden moninaisuus (esimerkiksi sateenkaariperheet)?	Tunnistetaanko palvelussa perhesuhteiden moninaisuus (esimerkiksi sateenkaariperheet)?
Terveydentila	Voidaanko työpaikalla tehdä tarvittavia joustoja, jotta terveydentila ei muodostu esteeksi yhdenvertaisille mahdollisuuksille työpaikalla ja työuralla etenemiselle?	Millaisin toimenpitein asiakkaiden terveydentilaan liittyviä erityiskysymyksiä huomioidaan?
Vammaisuus	Ovatko yhteiset tilat esteettömiä?	Onko palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta selvitetty erilaisten vammaisryhmien näkökulmasta?
Seksuaalinen suuntautuminen	Voiko seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö olla avoimesti oma itsensä työpaikalla?	Onko palvelusuunnittelussa kiinnitetty huomiota seksuaalivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuuteen?

Lähde: yhdenvertaisuus.finlex.fi

Yhdenvertaisuuskysely ja tietosuoja

Yleinen tapa kartoittaa yhdenvertaisuuden toteutumista esimerkiksi työpaikalla on teettää henkilöstölle tai palveluiden käyttäjille kysely yhdenvertaisuudesta.
Henkilöstölle suunnatun kyselyn avulla kartoitetaan esimerkiksi:

kokevatko työntekijät työpaikan yhdenvertaiseksi
onko työntekijöillä syrjintäkokemuksia
ovatko työntekijät havainneet muihin kohdistuvaa syrjintää sekä
miten vaikuttavana työntekijät pitävät organisaation yhdenvertaisuustyötä.

Tietosuoja

Yhdenvertaisuuskyselyyn saattaa sisältyä kysymyksiä, jotka ovat arkaluonteisia ja joihin liittyy herkkyyksiä. Näitä voivat olla esimerkiksi kysymykset syrjintäkokemuksista ja kysymykset liittyen tietosuojalainsäädännössä määriteltyihin erityisiin henkilötietoryhmiin. Vastaukset ovat kuitenkin tärkeitä, sillä jotkut yhdenvertaisuuden toteutumiseen liittyvät asiat voivat tulla näkyviksi vain niistä suoraan kysyttäessä.

Yhdenvertaisuuskyselyllä saa luotettavaa tietoa vain, jos vastaajat voivat olla varmoja, että heidän antamiaan tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Kattava selvitys tietojen käsittelystä herättää luottamusta ja varmistaa saatujen vastausten luotettavuuden. Jos taas vastaajat pelkäävät, että heidät saatetaan tunnistaa aineistosta, ja vastauksia käsittelee liian moni henkilö, he eivät välttämättä uskalla kertoa kokemuksistaan avoimesti.

Tietosuojan näkökulmasta yhdenvertaisuuskyselyn voi toteuttaa kahdella tavalla:

varmistaen kyselyä laadittaessa, ettei vastauksista tai niiden yhdistelmästä voi tunnistaa ketään tai
varmistaen, että kysely toteutetaan tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

Jos päädyt keräämään tunnistettavaa tietoa, varmistathan tiedon karkeistamisen ennen kuin ryhdyt käsittelemään kyselyn tuloksia esimerkiksi suunnittelutyöryhmässä, ja erityisesti tuloksia julkistettaessa.

Tutut ihmiset saattavat tunnistaa toistensa kohtaamia tilanteita tai jopa kirjoitustyylejä. Esimerkiksi vapaakenttien käyttäminen saattaa johtaa siihen, että kyselyllä kertyy tunnistettavissa oleviin ihmisiin liittyvää tietoa. Jos vapaakenttiä käytetään, kannattaa heti kyselyn suunnitteluvaiheessa ottaa yhteyttä oman organisaation tietosuojavastaavaan ja pyytää neuvoa tietosuojavaatimusten toteuttamiseen.

Kyselyn kysymysten lisäksi tunnistettavissa olevaa tietoa voi kertyä, jos esimerkiksi käytetään henkilökohtaisia kyselylinkkejä tai jos kyselytyökalu asettaa evästeitä tai muita analytiikka- tai seurantatyökaluja. Kyselyn yhteydessä on siis hyvä kertoa, käytetäänkö sen yhteydessä evästeitä tai muita analytiikka- tai seurantatyökaluja.

Muista yhdenvertaisuuden arviointia tehtäessä:

Yhdenvertaisuuskyselyt kannattaa mahdollisuuksien mukaan toteuttaa anonyymeina, niin ettei vastauksia voi yhdistää tiettyyn henkilöön.
Jos eri menetelmillä kerättävät tiedot mahdollistavat ihmisten tunnistamisen, kyseessä on henkilötietojen käsittely ja tietosuojalainsäädäntö tulee sovellettavaksi.

Syrjinnästä tai häirinnästä ilmoittaminen

Kyselyn yhteydessä on hyvä viestiä myös selkeästi organisaation toimintaohjeista syrjintä- tai häirintätapausten varalta. Kynnys ilmoittamiseen madaltuu, kun syrjintää tai häirintää kohdannut tai todistanut tietää kehen ottaa yhteyttä.