Eduskuntavaalit 2023: Ohjeita vihapuheen tai häirinnän kohteelle

Vihapuhe vaientaa kohteitaan ja vähentää politiikkaan sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistumista.

Vihapuheen kohteeksi joutuminen on valitettavan yleistä eduskuntaryhmien jäsenille ja ehdokkaille. 

Tällä sivulla kerrotaan, mitä vihapuhe ja häirintä ovat sekä miten toimia, jos kohtaat vihapuhetta tai häirintää.

Mitä vihapuhe on? 

Vihapuheen taustalla on epäluulo tai vihamielisyys jotain ihmisryhmää kohtaan. Vihapuhe on viestintää, joka levittää tai lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Viestintä voi olla paitsi puhetta, myös esimerkiksi eleitä, kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia. 

Vihapuhe voi olla

• rangaistavaa eli rikoslaissa kiellettyä 
• yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain kieltämää syrjintää 
• muuten yleisesti haitallista ilmaisua. 

Vihapuhe kohdistuu johonkin ihmisen tai ihmisryhmän ominaisuuteen, joka rikoksen vaikuttimena on rangaistuksen koventamisperuste. Vihapuhetta kohtaavat erityisesti naiset ja vähemmistöihin kuuluvat henkilöt.

Rikoslaissa on mainittu seuraavia ominaisuuksia: 

• rotu 
• ihonväri 
• syntyperä 
• kansallinen tai etninen alkuperä 
• uskonto tai vakaumus 
• seksuaalinen suuntautuminen 
• vammaisuus
• sukupuoli