Yhdenvertaisuuden edistäminen ja työn vaikuttavuuden seuranta

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Eurobarometritutkimuksen mukaan kannatus syrjinnän vastaisille toimille on laajaa kaikissa EU -jäsenmaissa. Noin puolet heistä näki, että syrjinnän vastaiset toimet ovat olleet tehokkaita tai melko tehokkaita. Osa vastaajista koki, ettei heidän maassaan oltu tehty mitään syrjinnän torjumiseksi. Toimien koettiin kohdistuvan eri vahvuisina eri ryhmiin: eniten koettiin ikäsyrjinnän (vanha ikä) ja vammaisuuden jääneen pienelle huomiolle.

Työantajat olivat työntekijöitä useammin sitä mieltä, että työelämän syrjinnän torjumiseksi olisi tehty riittävästi. Eri vähemmistöihin kuuluvien mielestä tämä ei useinkaan pitänyt paikkaansa. Yleisesti ottaen kaivattiin kuitenkin uusia tapoja puuttua syrjintään ja ehkäistä sitä. Useimpien (81 %) eurooppalaisten mielestä kouluihin tarvitaan lisää monimuotoisuuskasvatusta ja -materiaalia, erityisesti etnisistä vähemmistöistä, uskonnoista ja vakaumuksista.

Suomessa yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Edistämisvelvollisuus koskee kaikkia edellä mainittuja syrjintäperusteita. Jos yllä mainitun organisaation palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on sillä suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tällainen yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan tehdä erillisenä tai osana jotain muuta suunnitelmaa kuten esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa, tasa-arvosuunnitelmaa, opetussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa.

Suunnitelman laatimisesta, toimeenpanosta, seuraamisesta ja valvonnasta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Työelämän osapuolet, Kuntaliitto ja vastuuviranomaiset ovat julkaisseet yhdenvertaisuussuunnittelua koskevia ohjeita ja opasmateriaalia. Vastaavasti myös eri sektoreilla suunnitteluvelvollisuuden toteutumista seurataan kohdennetusti.  

 

 

”Samalle viivalle”
- Havaintoja kuntien yhdenvertaisuustyöstä

Tiivistelmä

Selvityksen tarkoituksena on saada yleiskuva kuntien toiminnallisen yhdenvertaisuustyön tilanteesta kartoittamalla suunnitelmien lukumäärätietoja, laatimisprosessia, sisältöjä sekä yhdenvertaisuustyön hyviä käytäntöjä ja kehittämisen kohteita.

 

Selvityksen aineisto koostuu Kuntaliiton Manner-Suomen kunnille teettämästä kyselystä (N = 127). Vastausprosentti oli 42, jota voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Kyselyn antamaa kuvaa syventää 37 yhdenvertaisuussuunnitelman kevyt laadullinen analyysi sekä kahdeksan kuntien asiantuntijahaastattelua.

Kyselyn tulosten mukaan suurin osa vastanneista kunnista (79 %, 100 kuntaa) on tehnyt henkilöstöä koskevan yhdenvertaisuussuunnitelman. Reilu kolmannes kunnista (36 %, 46 kuntaa) oli tehnyt toiminnallisen suunnitelman, suunnitteilla se oli 17 %:lla (22 kuntaa).

Suunnitelma puuttui eikä ollut tekeillä noin puolella kunnista (47 %, 60 kuntaa). Tältä osin ollaan vielä kaukana yhdenvertaisuuslain asettamista velvoitteista. Syiksi suunnitelmien tekemättömyyteen mainittiin resurssipula ja kiire. Toisaalta monessa kunnassa suunnitteluprosessi on kesken. Yli puolet vastanneista kertoi, että kaikilla tai lähes kaikilla kunnan oppilaitoksilla oli yhdenvertaisuussuunnitelma (82 kuntaa, 65 % vastanneista).

Enemmistö toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnitelman laatineista kunnista oli tehnyt ennen suunnitelmaa lain edellyttämän arvioinnin. Kunnissa suunnitelman toteuttamisesta oli yleisimmin vetovastuussa erillinen työryhmä. Toimialakohtaisia suunnitelmia on tehty lähinnä vain isoimmissa kunnissa.

Kunnat ovat hyvin eri vaiheissa yhdenvertaisuustyössään. Noin kolmasosassa suunnitelmia käsiteltiin yhdenvertaisuutta laajasti sekä toimialoittain että syrjintäperusteittain, ja nämä olivat pääosin isojen kaupunkien suunnitelmia. Suunnittelu on kuitenkin kaikissa suunnitelman tehneissä kunnissa tuonut näkyväksi kuntalaisten moninaisuuden ja lisännyt kiinnostusta tarkastella kunnan toimintaa kaikkien väestöryhmien näkökulmasta.

Suunnitelmissa painotetaan erityisesti esteettömyyttä, palveluiden saavutettavuutta ja kattavuutta sekä osallisuutta. Erityisen ajankohtaisena asiana nähtiin yhdenvertaisuus palveluiden digitaalisessa saavutettavuudessa. Syrjintäperusteista vammaisuus ja ikä, sekä isoissa kaupungeissa myös alkuperä, ovat näkyvimmin esillä suunnitelmissa.

Toiminnallisella ja henkilöstöpoliittisella yhdenvertaisuudella on muutama tärkeä leikkauspiste. Mitä laajemmin henkilöstö edustaa eri väestöryhmiä, sitä helpommin se auttaa myös havaitsemaan mahdollisia palvelupolun aukkopaikkoja. Mitä paremmin henkilöstö tuntee yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteet ja syrjinnän kiellon sekä välttää loukkaavaa puhetapaa, sitä enemmän tämä heijastuu myös suhteessa asiakkaisiin.

Kunnilta kysyttiin myös tasa-arvosuunnitelmista. Henkilöstöpoliittisia suunnitelmia oli tehty suurimmassa osassa kuntia. Myös oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmia oli melko usealla kunnalla. Toimintaa koskevia tasa-arvosuunnitelmia oli harvemmalla kunnalla.

Linkki koko selvitykseen

Yhdenvertaisuuslain toimivuuden arviointi käynnissä

Valtioneuvoston kanslia tilasi vuoden 2018 lopussa Helsingin yliopistolta tutkimuksen liittyen uuden yhdenvertaisuuslain toimivuuteen. ”Aidosti yhdenvertaiset – Yhdenvertaisuuslain arviointi” –tutkimus käynnistyi 1.1.2019 ja valmistuu marraskuussa 2020. Tutkimus jakautuu kolmeen osioon:

  1. Osiossa arvioidaan yhdenvertaisuuslain voimassaolon aikana syntynyttä oikeuskäytäntöä vertaillen sitä tasa-arvolakia koskevaan oikeuskäytäntöön. Lisäksi tarkastellaan tapausmäärien kehittymistä syrjintäperusteittain.
  2. Osiossa analysoidaan suomalaisten oikeussuojarakenteiden kehittymistä suhteessa tutkimusaineistossa tunnistettuihin kehittämistarpeisiin.
  3. Osiossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia yhdenvertaisuuslain edistämisvelvoitteella on ollut työelämään sekä laaditaan suosituksia edistämisvelvoitteen vaikutusten tehostamiseksi.

Osana tutkimusta selvitetään mm. kyselyn avulla kuinka työnantajat ovat toimeenpanneet suunnitteluvelvollisuutta ja minkälaisia hyviä käytäntöjä aiheen parissa on syntynyt.

Tutkimuksen väliaikatuloksista tuotetaan kolme temaattista tiivistelmää, joista ensimmäinen julkaistaan alkuvuodesta 2020.

Lue lisää: Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta