Sateenkaari-ihmisiin kohdistuvat viharikokset jäävät edelleen piiloon 

- vastuu ilmoittamiskynnyksen madaltamisesta on viranomaisilla


Viimeisen kymmenen vuoden aikana seksuaalisen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin tai ilmaisuun liittyvien viharikoksista poliisille tehtyjen ilmoitusten määrä on ollut 30 ja 70 välillä. Vuosina 2015-2019 luku on ollut alimmillaan 57 ja ylimmillään 73. Absoluuttiset määrät ovat varsin pieniä ja siten myös johtopäätösten tekeminen vuositason muutoksista vaikeaa. Varmaa on, että edelleen luvuista heijastuu merkittävä aliraportointi.

Vuoden 2019 aikana poliisi on kirjannut fyysisen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyviä väkivallan tekoja 27 kpl, seksuaalista väkivaltaa ei yhtään. EU:n perusoikeusviraston vuonna 2019 tekemän lhbti-kyselyn mukaan 3 % suomalaisista vastaajista eli n. 140 henkilöä (suomalaisia vastaajia yhteensä 4711) oli kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana.

Vuoden 2019 aikana poliisille on ilmoitettu 43 viharikoksesta, jossa kyse on ollut seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvästä sanallisesta loukkauksesta, uhkauksesta tai häirinnästä. EU:n perusoikeusviraston kyselyn mukaan 32 %:iin suomalaisista vastaajista eli n. 1500 henkilöön oli kohdistunut vastaavaa käytöstä kyselyä edeltäneenä vuonna.*

Poliisin tietoon tulevien rikosten sekä sateenkaari-ihmisiin kohdistuvien rikosten määrässä on merkittävä ero. Kun ero on näin suuri, on todettava, että kasvu seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrässä viimeisten vuosien aikana on hyvä asia. Kun viharikokset jäävät piiloon, on niihin vaikea puuttua.

Ilmoituskynnyksen madaltamiseen ei riitä pelkkä ilmoittamiseen kannustaminen. Osan ilmoittamiskynnystä nostaa pelko epäasiallisesta kohtelusta tai asian vähättelystä poliisissa tai käsitys, ettei ilmoitus johda mihinkään. Poliisin tulee tehdä toimia, joilla lisätä sateenkaari-ihmisten luottamusta omaan toimintaansa. Näitä ovat poliisin johdon yksiselitteinen sitoutuminen sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseen organisaation toiminnassa, poliisien kouluttaminen sateenkaari-ihmisten arvostavasta kohtaamisesta, heihin kohdistuvasta syrjinnästä ja viharikoksista ja niiden tutkimisesta. Tarvitsemme lisäksi joka puolelle Suomea poliiseja, joiden tehtäviin kuuluu yhteydenpito ja vuoropuhelu sateenkaarijärjestöjen ja -toimijoiden kanssa. Viharikostietoja kerätessä pitäisi pystyä myös huomioimaan, että viharikoksen kohteena voi olla joku muu kuin naiseksi tai mieheksi itsensä määrittelevä.

Monen ilmoittamista rajoittaa kokemus, että tapahtuma ei ollut tarpeeksi vakava, vastaaviin on jo totuttu. Tämä kertoo epäasiallisten, loukkaavien, jopa uhkaavien tekojen arkipäiväisyydestä. Yhteiskunnassa tarvitaankin vahva ääni sen puolesta, että sateenkaari-ihmisiin (mm. lesboihin, homoihin, bi- ja transihmisiin, intersukupuolisiin) kohdistuvat vihateot ei ole hyväksyttäviä. On myös uskallettava puhua sananvapauteen liittyvästä vastuusta ja siitä, että sateenkaari-ihmisiin kohdistuva vihapuhe ei nauti sananvapauden suojaa.

*Poliisille ilmoitettujen rikosten ja EU:n perusoikeusviraston kyselyn kategoriat eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kategorioihin voi liittyä erilaisia tekoja, mutta tulosten katsominen rinnakkain antaa viitteellistä tietoa.

Kerttu Tarjamo, Setan pääsihteeri