Vihatekojen vastainen työ

Vihamielinen ilmapiiri vahingoittaa sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan toimintaa monin tavoin. Äärimmillään vihamielisyys voi johtaa jatkuvaan pelkoon ja väkivallan kärjistymiseen. Tästä syystä varhainen ja riittävä puuttuminen on tärkeää.

Mitä vihateot ovat?  

Vihateko voi periaatteessa olla mikä tahansa teko, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys kohteen oletettua tai todellista ominaisuutta kohtaan. Vihamielisyys liittyy esimerkiksi uhrin etniseen taustaan, seksuaaliseen suuntautumisen, vammaisuuteen tai uskonnolliseen vakaumukseen. Vihateoissa uhri ei siis valikoidu teon kohteeksi sattumalta. Tämä lisää kohteeksi joutuneen pelkoa siitä, että hän voi joutua uhriksi myös toistamiseen. 

Vihateoilla on laajoja vaikutuksia. Ne vaikuttavat heikentävästi muun muassa psyykkiseen hyvinvointiin ja johtavat pelon ja turvattomuuden tunteen lisääntymisen. Yksilötason lisäksi vihateoilla on vakavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vihamielinen ilmapiiri ja turvallisuuden tunteen heikkeneminen vaikuttavat muun muassa ihmisten halukkuuteen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ilmiö nakertaa demokratiaa ja heikentää luottamusta yhteiskuntaan. 

Kenenkään ei pitäisi joutua elämään häirinnän tai väkivallan pelossa. Vihateot ovat kuitenkin todellisuutta myös Suomessa. Ilmiön laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, sillä vain pieni osa vihateoista tulee viranomaisten tietoon.  

Varhainen puuttuminen tärkeää

Vihatekoja tapahtuu kaikkialla – kaduilla, harrastuksissa, sosiaalisen median alustoilla, kouluissa, työpaikoilla ja julkisissa liikennevälineissä. 

Usein vihateoista ei ilmoiteta eteenpäin, koska pelätään epäasiallista kohtelua, viranomaisiin ei luoteta tai ajatellaan, että ilmoittaminen ei muuta mitään. Osa ei puolestaan tiedä, minne vihateoista voisi ilmoittaa.

On tärkeää tunnistaa syrjintään ja vihatekoihin johtavat asenteet ja ilmiöt, jotta niihin voidaan puuttua ajoissa. Polarisaatio sekä vihapuheelle ja disinformaatiolle altistuminen ruokkivat vihamielistä ilmapiiriä. 

Jokaisella viranomaisella, työnantajalla ja koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus reagoida syrjintään ja vihatekoihin sekä edistää yhdenvertaisuutta. Varhainen puuttuminen suojelee niin yksilöitä ja yhteisöjä kuin koko yhteiskuntaa.