Viestinnän merkitys
Viestintä on keskeinen osa yhdenvertaisuussuunnitelman toimeenpanoa. Monikanavaisella viestinnällä suunnitelmasta ja suunnitteluprosessista saadaan näkyvämpi ja vaikuttavampi. Toisaalta organisaation sisäinen ja ulkoinen viestintä voi olla yhdenvertaisuussuunnitelmassa yksi kehittämisen kohde.
Organisaation sisäisen viestinnän on oltava toimivaa, jotta suunnittelusta ja suunnitelman toimeenpanosta voidaan viestiä kattavasti. Sopivia kanavia ovat esimerkiksi intranet, ulkoiset verkkosivut ja henkilöstötilaisuudet.
Suunnittelusta viestiminen
Yhdenvertaisuussuunnittelusta ja suunnitelmassa määritellyistä toimenpiteistä on hyvä viestiä selkeästi eri kanavissa. Viestinnällisillä keinoilla suunnitelmalle saadaan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta
- suunnitteluprosessin käynnistyessä
- arvioinnin toteutuksessa ja tuloksien viestinnässä
- suunnitelman hyväksymisessä ja toteuttamisessa
- tietoisuuden lisäämisessä suunnitelmasta ja yhdenvertaisuussuunnittelun tärkeydestä.
Viestintä keinona edistää yhdenvertaisuutta
Viestintä voi olla yksi toimenpide muiden joukossa, jolla edistetään yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa voidaan muotoilla konkreettisia toimenpiteitä, joilla viestinnästä tehdään yhdenvertaisempaa. Mitä kohderyhmiä nykyinen viestintä ei mahdollisesti huomioi riittävästi ja miten ne voisi tavoittaa?
Esimerkiksi rekrytointien yhteydessä on hyvä pohtia ulkoisen viestinnän yhdenvertaisuutta:
- Onko työpaikkailmoituksissa syrjiviä piirteitä?
- Onko verkkosivujen saavutettavuus huomioitu?
- Kerrotaanko tilojen esteettömyydestä jo työpaikkailmoituksessa?
Esteettömyydestä on hyvä myös viestiä, kun organisaatio järjestää tapahtumia.
Vinkki yhdenvertaisuusvaltuutetulta: Tapahtuman esteettömyydestä ja inklusiivisuudesta viestiminen
Yhdenvertaisuusvaltuutettu viestii tapahtumiensa esteettömyydestä ja inklusiivisuudesta näkyvästi. Tällä pyritään näyttämään esimerkkiä siitä, millä tavoilla inklusiivisuutta voi lisätä.
Tapahtuman esteettömyyttä tuodaan sosiaalisessa mediassa esiin sanallisten kuvausten ja lähikuvien avulla. Tavoitteena on, että kaikki ovat tervetulleita tapahtumaan, eikä kenenkään tarvitse varmistaa tätä erikseen kysymällä.
Ennen tapahtumaa varmistetaan tapahtuman esteettömyys ja saavutettavuus. Tapahtumapaikalla on hyvä vierailla varmuuden vuoksi, vaikka se olisikin paperilla esteetön. Esteettömyydestä lisätään tieto tapahtumakutsuihin, vaikka olisi tiedossa, ettei vierailla ole esteettömyystarpeita.