Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla kuvataan arkipuheessa usein samaa asiaa, mutta ne koskevat laissa eri asioita. 

Yhdenvertaisuudesta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Siinä kielletään syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muu henkilöön liittyvän syyn perusteella. Oikeusministeriö vastaa yhdenvertaisuuslain valmistelusta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun vastuualueisiin kuuluu syrjintää koskevien yhteydenottojen käsittely kaikista yhdenvertaisuuslain mukaisista syrjintäperusteista. 

Tasa-arvo tarkoittaa sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kieltoa. Tästä säädetään tasa-arvolaissa, josta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolakia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä avustaa tasa-arvolaissa määritellyn syrjinnän kohteeksi joutunutta. 

Oikeusministeriöllä on päävastuu yhdenvertaisuuteen liittyvässä lainsäädännöstä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutumista. Lisäksi yhdenvertaisuutta edistävät monet muut valtion organisaatiot sekä lukuisat järjestöt.

Jokaisella viranomaisella, koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjällä ja työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan.  

Viranomaisilla, koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjillä, julkisten palveluiden tuottajilla sekä yli 30 henkeä työllistävillä työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa linjataan tarvittavat toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Vihapuhe on viestintää, joka levittää tai lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Viestintä voi olla puhetta, mutta se voi olla myös esimerkiksi eleitä, kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia.

Viharikos voi olla mikä tahansa Suomen lainsäädännössä rikokseksi säädetty teko, esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, syrjintä tai vahingonteko. Viharikoksessa motiivi ratkaisee. Jos rikoksen motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys esimerkiksi uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan, on kyse viharikoksesta.

Rakenteellista syrjintää tapahtuu instituutioiden tasolla. Syrjintä on joko tahatonta tai tahallista ja perustuu instituution rakenteisiin, toimintatapoihin ja asenteisiin, joiden seurauksena tiettyihin vähemmistöryhmiin kuuluvien mahdollisuudet heikkenevät. Tyypillinen rakenteellisen syrjinnän muoto on rakenteellinen rasismi. 

Rakenteellinen rasismi voi usein olla tiedostamatonta ja ilmetä näennäisen neutraaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat valtaväestöstä toisenlaisiksi nähdyt henkilöt ulkopuolelle. Rasististen ajattelutapojen kautta oikeutetaan usein syrjiviä ennakkoluuloja ja tuotetaan yhteiskunnallisia hierarkioita.

Kaikki erilainen kohtelu ei ole syrjintää. Syrjintää ei ole esimerkiksi ole positiivinen erityiskohtelu, jonka tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta tai torjua syrjintää suunnitelmallisesti. 

Väestösuhteilla tarkoitetaan erilaisten ryhmien kuten kielellisten, uskonnollisten ja kulttuuristen ryhmien, välisiä suhteita. Ryhmien väliset suhteet voivat vaikuttaa eri ryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksiin toimia yhteiskunnassa ja tämä voi ilmetä esimerkiksi kielteisinä asenteina tiettyihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä kohtaan kouluissa, työelämässä tai vaikka asunnon hankkimisessa.  

Väestösuhteiden tilaa voidaan mitata esimerkiksi keräämällä tietoa ihmisten asenteista, koetusta turvallisuudesta, vuorovaikutuksen määrästä eri taustaisten ihmisten välillä sekä osallisuuden kokemuksista.   

Syrjintä yleisesti 

• Jos kohtaat syrjintää, voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Toimistoon voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Palvelua on mahdollista saada useilla eri kielillä. 

Syrjintä koulussa 

• Jos kohtaat syrjintää koulussa, voit ottaa yhteyttä koulutuksen järjestäjään tai oppilaitokseen, esimerkiksi opettajaan tai rehtoriin. Yhdenvertaisuusvaltuutetulta voit kysyä neuvoa syrjintätilanteiden selvittämiseen. 

Syrjintä työelämässä 

• Jos kohtaat syrjintää työelämässä, ota yhteys ensin esihenkilöösi. Jos et saa apua häneltä, ota yhteyttä työpaikan työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen. Voit ottaa yhteyttä myös aluehallintovirastojen työsuojeluun, joka valvoo syrjintää työelämässä. 

Viharikokset 

• Jos epäilet joutuneesi viharikoksen kohteeksi, ole yhteydessä poliisiin. Viharikos on rikos, joka kohdistuu henkilöön sen takia, että rikoksen uhri kuuluu johonkin kansalliseen, uskonnolliseen, etniseen, seksuaaliseen tai muuhun vastaavaan kansanryhmään. Voit kysyä apua Rikosuhripäivystyksestä.  

Keskusteluapu 

• Jos tarvitset keskusteluapua, Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7. Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Keskusteluapua on mahdollista saada eri kielillä. 

Mikä suunnitelma? 

• Yhdenvertaisuussuunnitelma on viranomaisen tai muun organisaation tekemä suunnitelma siitä, kuinka se työnantajana ja omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaissuutta ja ehkäisee sekä puuttuu syrjintään. 
• Suunnittelun tarkoituksena on parantaa toimintaa yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. 

Keitä suunnittelu koskee? 

• Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisilla ja koulutuksen järjestäjien tulee aina laatia suunnitelma yhdenvertaisuudesta.  
• Tämä velvollisuus koskee myös yli 30 työntekijää työllistäviä organisaatioita. Pienemmissä organisaatioissa tulee arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista ja edistää sitä. 

Mitä hyötyä suunnittelusta on? 

• Yhdenvertaisuussuunnitelmalla edistetään kaikkien toiminnassa mukana olevien henkilöiden eli palveluiden käyttäjien, työntekijöiden ja työnhakijoiden yhdenvertaisuutta.