Kunnat väestösuhteita edistämässä – työkalu väestösuhdetyöhön
Kunnat voivat edistää hyviä väestösuhteita kuulemalla eri väestöryhmien kokemuksia väestösuhteista.
Kunnilla on keskeinen rooli väestösuhteiden seurannassa ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä. Väestösuhteita parantamalla voidaan muun muassa lisätä aitoa osallisuutta ja demokratiaa, torjua rasismia ja segregaatiota, lisätä turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä sekä kunnan veto- ja pitovoimaa.
Tämä tiedonkeruu- ja päättäjätilaisuusmenetelmä on kehitetty tukemaan hyvien väestösuhteiden edistämistä paikallisella tasolla. Työkalu on suunnattu ensisijaisesti kuntien käyttöön.
Menetelmällä kerätään laadullista tietoa, joka kuvaa paikallisia väestösuhteita tiedonkeruutilaisuuksiin osallistuneiden asukkaiden osalta.
Tiedonkeruun ja säännöllisen seurannan avulla voidaan tunnistaa juuri paikalliset haasteet, tarpeet ja onnistumiset. Kerättyä tietoa on tarkoitus hyödyntää hyviä väestösuhteita edistävien toimenpiteiden kehittämisessä.
Työkalu koostuu kolmesta osasta:
- Keskustelutilaisuudet eri väestöryhmille
- Tilaisuus paikallisille päättäjille
- Toimenpiteiden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Tiedonkeruuta varten järjestetään keskustelutilaisuuksia, joissa kerätään eri väestöryhmiin kuuluvien asukkaiden kokemuksia, havaintoja ja näkemyksiä paikallisista väestösuhteista hyvien väestösuhteiden painopisteiden pohjalta laadittujen keskustelukysymysten avulla. Kielivähemmistöille on tärkeää tarjota mahdollisuus keskustella omalla kielellä.
Väestösuhdetyötä tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueellisten järjestöjen kanssa. Järjestöltä on saattanutkin tulla aloite jonkin asukasryhmän kuulemisesta. Järjestöt tarjoavat arvokasta tietoa eri väestöryhmien tilanteesta ja toimivat yhteytenä näihin ryhmiin. Tämä vahvistaa asukkaiden luottamusta ja rohkaisee heitä jakamaan näkemyksiään.
Kunta hankkii tiedonkeruun ostopalveluna paikkakunnalla tai lähialueella toimivista järjestöistä.
Järjestö hallinnoi tiedonkeruuta ostopalveluna, etsii ja perehdyttää tiedonkeruutilaisuuksien ohjaajat ja kirjurit, järjestää tilaisuudet ja toimittaa kunnalle raportit.
Ohjaajat ja kirjurit toteuttavat ja kirjaavat käydyn (omakielisen) keskustelun. Tilaisuuden jälkeen kirjurit toimittavat anonymisoidut muistiinpanot suomeksi tai ruotsiksi kunnalle. Muistiinpanot koostetaan esitykseksi päättäjätilaisuutta varten. Keskeiset tulokset siirretään kokemuskortteihin.
Lisätietoja Hyvät väestösuhteet -hankkeen sivuilta.
Tiedonkeruun jälkeen kunta järjestää yhteistyössä järjestöjen kanssa päättäjätilaisuuden.
Päättäjätilaisuuden kohderyhmää ovat:
- Päättävässä asemassa olevat henkilöt kunnassa (luottamushenkilöt, toimialajohtajat, suunnittelu- ja kehittämistyöstä vastaavat jne.)
- Tiedonkeruun tulokset voivat koskettaa myös hyvinvointialuetta ja poliisia. Tästä syystä päättäjätilaisuuteen on hyvä kutsua päättäjiä myös kyseisiltä toimijoilta.
- Tiedonkeruuta toteuttaneet järjestöt (1-3 edustajaa)
- Ohjaajat, kirjurit
- Asukkaita tiedonkeruutilaisuuksista, (3-6/tiedonkeruutilaisuus).
- Päättäjätilaisuuden fasilitaattori/t (esim. järjestön edustaja tai keskustelutilaisuuden ohjaaja)
Eri tiedonkeruutilaisuuksissa olleet ohjaajat kertovat keskustelujen pohjalta yhteenvetoja keskustelutilaisuuden tuloksista, minkä jälkeen nostoja käsitellään fasilitoidussa keskustelussa Enemmän tätä, vähemmän tuota -menetelmällä. Pienryhmissä osallistujat lukevat vuorotellen tuloksia narratiiviseen muotoon kirjoitetuista kokemuskorteista ja pohtivat, toivovatko vastaavia asukaskokemuksia enemmän vai vähemmän. Tämän jälkeen ryhmissä pyritään löytämään keinoja lisätä myönteisiä ja vähentää kielteisiä kokemuksia.
Tavoitteena on, että kerätyn tiedon pohjalta päättäjät laativat toimenpideohjelman hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Ohjelman on hyvä sisältää 1–4 toimenpidettä, joita tilaisuudessa edustetut tahot lähtevät toteuttamaan.
Lisätietoja Hyvät väestösuhteet -hankkeen sivuilta.
Päättäjätilaisuuden lopuksi osallistujat vastaavat kyselyyn, jossa kartoitetaan tiedonkeruun ja päättäjätilaisuuden vaikutuksia omaan ajatteluun, ja millaisiin toimenpiteisiin on aikomuksia ryhtyä. Palautekyselyn tulokset auttavat toimenpiteiden valinnassa ja vaikuttavuuden seurannassa. Päättäjät kehittävät toimenpideideoitaan ja sopivat niiden eteenpäin viemisestä päättäjätilaisuuksissa.
Valittuja toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta arvioimalla kunta voi kehittää parempia keinoja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Arvioinnille on laadittava aikataulu ja selkeä työnjako.
Tiedonkeruutilaisuuksia toistamalla kunta voi seurata väestösuhteiden tilaa ja tiedonkeruun tuloksiin suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Lisäksi kunta voi toteuttaa täydentäviä asukaskyselyitä ja -dialogeja. Samalla voidaan saada näkemystä, mitä väestöryhmiä olisi hyvä kuulla seuraavaksi.
Lisätietoja Hyvät väestösuhteet -hankkeen sivuilta.
Materiaali on tuotettu Hyvät väestösuhteet -jatkohankkeessa (2023-2025). Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön Pakolaisten kuntiin ohjaamisen ja kotoutumisen tuen toimintaohjelmaa ja on rahoitettu Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) uudelleensijoittamisen erillismäärärahalla.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa hyvien väestösuhteiden edistämistä osana kotoutumista edistävää työtä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, jotta kuntien edellytykset vastaanottaa pakolaisia vahvistuvat. Yhteiskunnan vastaanottavuus sekä rasismin torjuminen ovat läpileikkaavia teemoja.
Lisätietoa Hyvät väestösuhteet -hankkeen sivuilta.