<p><img src="//log.otakantaa.fi/piwik.php?idsite=13" style="border:0;" alt="">

Selvitys: Vähemmistöryhmien yhdenvertaisen koulutuspolun toteutumisessa on vielä kehitettävää

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 10.9.2015 11.31
Tiedote

Syrjintä koulutuksessa -selvityksessä tarkasteltiin vähemmistöryhmien yhdenvertaisuuden toteutumista koulutuspolulla ja opintojen ohjauksessa.

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen vaihtelevat ja paikoin riittämättömät resurssit voivat estää yksilön vahvuuksia tukevan ohjauksen. Ohjaus tapahtuu kuitenkin pääosin laajemmassa kouluyhteisössä, jolloin nuorten yhdenvertaisen koulutuspolun toteutumisessa vaikuttaa yleisemmin monipuolisten opetus- ja arviointimenetelmien hyödyntäminen, mutta myös asenneilmapiiri.

Selvityksen mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maahanmuuttajat, romanit ja vammaiset, kun tarkastellaan koko koulutuspolkua. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kieliongelmat tulisi huomioida paremmin opetuksessa ja arvioinnissa. Osaaminen ja resurssit vaihtelevat myös erityistä tukea tarvitsevien ja vammaisten nuorten opetuksessa ja ohjauksessa. Vammaisten lasten kohdalla ohjaus alkaa jo, kun kunta määrittelee lapselle lähikoulun peruskoulun alkaessa.

Työnantajayhteistyötä kehitettävä

Yhtenä kehittämiskohteena kouluissa ja oppilaitoksissa nähtiin työnantajayhteistyö. Syrjintä työelämään tutustumisen yhteydessä perusopetuksessa ja ammatillisen koulutuksen puolella työssäoppimisessa on selvityksen perusteella varsin yleistä. Näissä tilanteissa syrjintää kokivat erityisesti romanit ja maahanmuuttajat. Työelämään siirryttäessä korostuvat myös vammaisten työllistymisen haasteet.

Koulujen ja oppilaitosten yhdenvertaisuutta tukevaan ilmapiiriin tulee panostaa

Selvityksen mukaan selkeä kehittämiskohde on koulujen ja oppilaitosten ilmapiiri, joka lähtee johtamisesta, ja jonka tulisi näkyä opetus- ja ohjaushenkilöstön toimintatavoista. Asenteet voivat ilmetä vähemmistöryhmiin kohdistuvana vähättelynä tai kireämpänä tai löysempänä kohteluna opetuksessa ja arvioinnissa. Ilmapiiri, joka ei tunnista tai tue yksilöllistä kasvua ja kehitystä, voi estää myös esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten identiteetin kehittymistä.

Yhdenvertaisuussuunnittelu pakollista peruskouluissa ja toisella asteella

Yhdenvertaisuussuunnittelu tuli tämän vuoden alusta pakolliseksi peruskouluille ja toisen asteen opetukseen. Selvityksen perusteella yhdenvertaisuussuunnittelu ei saisi jäädä vain paperiksi, vaan yhdenvertaisuustyön pitäisi olla osa koulujen ja oppilaitosten arkipäivää.

Asenneilmapiirin lisäksi yhdenvertaisuussuunnittelun tulisi näkyä myös opettajien osaamisen kehittämisessä, joilla edesautetaan yksilöiden vahvuuksia tukevaa oppimista ja tulevaisuuden vaihtoehtojen löytämistä.

Suunnitelmiin tulisi kirjata selkeästi syrjimättömyyden periaatteet ja eri vähemmistöryhmien tasa-arvoisuus sekä toimet, joilla aiotaan turvata oppilaiden syrjimättömyyden suoja. Yhdenvertaisuusteemojen tulisi olla näkyvästi esillä kouluissa ja oppilaitoksissa, ja opiskelijoiden aito osallisuus tulisi turvata suunnittelussa ja arvioinnissa.

Selvitys osa syrjinnän seurantajärjestelmää

Syrjintä koulutuksessa -selvitys on osa oikeusministeriön koordinoimaa syrjinnän seurantajärjestelmää. Vähemmistöryhmiksi määriteltiin tutkimuksessa maahanmuuttajat, vieraskieliset, uskonnolliset vähemmistöt, vammaiset, romanit, saamelaiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.

Selvitys perustuu opettajille, oppilaanohjaajille ja opinto-ohjaajille suunnattuun valtakunnalliseen kyselyyn (N 414), asiantuntijahaastatteluihin (N 40), vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten haastatteluihin (N 20) sekä laillisuusvalvojilta ja hallinto-oikeuksista koottuihin tietoihin. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty laajasti aiempia tutkimuksia ja selvityksiä.

Lisätietoja:
tutkija Laura Jauhola (Owal Group, selvityksen tekijä), puh. 050 443 1841,
sähköposti: [email protected],
ylitarkastaja Nexhat Beqiri (oikeusministeriö), puh. 0295 150193,
sähköposti: [email protected]

Syrjintä koulutuksessa: Eritystarkastelussa kokemukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta opintojen ohjauksessa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osalta

Jari Lindström