EU-MIDIS II: Vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää ja vihaa ei ole onnistuttu torjumaan

6.12.2017 13.04

Jatkuva laajalle levinnyt syrjintä, suvaitsemattomuus ja viha kaikkialla EU:ssa uhkaa marginalisoida ja vieraannuttaa monia vähemmistöryhmien edustajia, jotka muutoin ovat yleensä kiintyneitä asuinmaahansa ja luottavat sen instituutioihin. Tämä käy ilmi Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) toistamiseen tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta.

”Lähes 10 vuotta sitten varoitimme laajamittaisen etnisen syrjinnän ja vihan olemassaolosta. Nyt nämä uudet tulokset osoittavat, että lakimme ja toimintalinjamme eivät riitä suojelemaan ihmisiä, joita niiden on tarkoitus palvella,” sanoo EU:n perusoikeusviraston johtaja Michael O’Flaherty. ”Kaikenlainen syrjintä ja viha murentavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luovat eriarvoisuutta, joka vaikuttaa vahingollisesti sukupolviin lisäämällä vieraantumista. Tällä voi olla lopulta tuhoisat seuraukset.”

Toinen Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva kyselytutkimus (EU-MIDIS II): tärkeimmät tulokset -raportti osoittaa, että on tarvetta ottaa käyttöön  erityisiä, vahvempia toimenpiteitä ja tehokkaita seuraamuksia oikeudellisen suojan tarjoamiseksi syrjintää vastaan. Koska 88 prosenttia etnisestä syrjinnästä, 90 prosenttia vihaan perustuvasta häirinnästä ja 72 prosenttia vihaan perustuvasta väkivallasta on jätetty ilmoittamatta, tarvitaan paljon voimakkaampaa kädenojennusta uhrien kannustamiseksi ilmoittamaan tapauksista. Lisäksi lainvalvonta- ja tasa-arvoelimet tarvitsevat oikeat välineet näiden ilmoitusten tehokasta käsittelyä varten.

Muita keskeisiä tuloksia:

  • 60 prosenttia Saharan eteläpuolisten maiden afrikkalaisista Suomessa on kokenut syrjintää viimeisten viiden vuoden aikana, verrattuna 39 prosenttiin kaikista tutkimukseen haastatelluista Saharan eteläpuolisten maiden afrikkalaisista. Syrjintää tapahtuu etenkin julkisia ja yksityisiä palveluja käytettäessä (44 prosenttia).
  • 47 prosenttia Saharan eteläpuolisten maiden afrikkalaisista Suomessa on kokenut häirintää viimeisen vuoden aikana, verrattuna 21 prosenttiin kaikista tutkimukseen haastatelluista Saharan eteläpuolisten maiden afrikkalaisista.

Tulokset osoittavat myös suurempaa luottamusta julkisiin instituutioihin kuin valtaväestöllä. Lisäksi suurin osa vähemmistöjen edustajista on erittäin kiintyneitä asuinmaahansa. He ovat myös enimmäkseen avoimia toisia etnisiä ryhmiä kohtaan.

Kuitenkin myös syrjinnän, häirinnän ja väkivallan vaikutus on selvästi nähtävissä. Uhreiksi joutuneet tuntevat vähemmän luottamusta julkisia instituutioita kohtaan ja ovat vähemmän kiintyneitä asuinmaahansa.

Tämä on toinen perusoikeusviraston suorittama vähemmistöjä ja maahanmuuttajia koskeva kyselytutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin kokemuksia syrjinnästä, häirinnästä ja poliisin tekemistä pysäyttämisistä, tietoisuutta omista oikeuksista sekä kotoutumisen merkkejä, kuten joukkoon kuulumisen tunnetta ja luottamusta julkisiin instituutioihin sekä avoimuutta muita ryhmiä kohtaan.