Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat kokevat usein kiusaamista ihonvärin, kielen tai ulkomaalaistaustan vuoksi

1.9.2017 10.04

THL:n kouluterveyskysely 2017 osoittaa, että ulkomailla syntyneet nuoret kokevat terveytensä useammin heikommaksi ja heillä esiintyy enemmän ahdistuneisuusoireilua kuin muilla ryhmillä. Ulkomailla syntyneet nuoret ovat myös muita nuoria useammin ilman ystäviä ja kokevat useammin toistuvaa koulukiusaamista ja fyysistä väkivaltaa.

 

Vuodesta 2013 alkaen Kouluterveyskyselyllä on seurattu myös ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointia, terveyttä, koulunkäyntiä ja tuen tarpeita. Kysely toteutettiin vuonna 2017 ensimmäistä kertaa suomen ja ruotsin lisäksi myös englannin, venäjän ja saamenkielisenä.

Ulkomaista syntyperää olevien nuorten ryhmä kattaa hyvin erilaisista taustoista lähtöisin olevia henkilöitä. Taustamaalla ja sukupuolella, mutta myös maahanmuuttoiällä ja Suomessa asutun ajan pituudella on vaikutusta nuoren hyvinvointiin ja terveyteen. Niinpä myös syrjintäkokemukset voivat vaihdella suurestikin ryhmän sisällä.

Vuonna 2017 kyselyyn vastanneista ulkomaalaistaustaisista pojista 26–34 prosenttia ja tytöistä 26–35 prosenttia oli tullut kiusatuksi koulussa tai vapaa-ajalla ihonvärin, kielen tai ulkomaalaisen taustansa vuoksi. Erityisesti ulkomaista syntyperää olevat, ulkomailla syntyneet nuoret elävät muita nuoria useammin turvattomassa kasvuympäristössä, sillä heihin oli käyty fyysisesti kimppuun selvästi useammin kuin muiden nuorten kimppuun.

Kouluterveyskyselyn tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi ja terveys poikkeavat suomalaista syntyperää olevien hyvinvoinnista. Kiusaamista tapahtuu selvästi ulkomaalaistaustan vuoksi. Tutkimuksen valossa ulkomailla syntyneiden kohdalla erityisiä toimenpiteitä tarvitaan syrjivän kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Linkki koko artikkeliin: 

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135234/URN_ISBN_978-952-302-910-1.pdf?sequence=1