Selvitys kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmista valmistui

15.3.2018 14.45

Kuntaliiton teettämän Samalle viivalle – Havaintoja kuntien yhdenvertaisuustyöstä –selvityksen mukaan yhdenvertaisuussuunnittelu auttaa kuntia tarkastelemaan omia toimintamallejaan ja tunnistamaan mahdollisesti syrjiviä rakenteitaan.

Kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmat nostavat esiin kuntalaisten moninaisuuden

Selvityksen aineisto koostuu Kuntaliiton Manner-Suomen kunnille teettämästä kyselystä sekä tämän lisäksi tehdystä erillisestä laadullisesta analyysistä, jossa tarkasteltiin otannalla kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmia. Kyselyyn vastasi 127 kuntaa syksyllä 2017. Vastausprosentti oli 42. Vastaajat jakautuvat edustavasti erikokoisten kuntien välillä.

Suurin osa kyselyyn vastanneista kunnista, 79 prosenttia, on tehnyt henkilöstöä koskevan yhdenvertaisuussuunnitelman. Yhteensä 65 prosenttia vastanneista kertoi, että kaikilla tai lähes kaikilla kyselyyn vastanneiden kuntien oppilaitoksilla oli yhdenvertaisuussuunnitelma. Reilu kolmannes vastanneista kunnista, 36 prosenttia, oli tehnyt toiminnallisen suunnitelman.

Suunnitelmissa huomioidaan etenkin vammaisuus ja ikä

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia eikä ketään saa syrjiä. Selvityksen tulosten mukaan toiminnallisissa yhdenvertaisuussuunnitelmissa painotetaan erityisesti esteettömyyttä, palveluiden saavutettavuutta ja kattavuutta sekä osallisuutta. Syrjintäperusteista vammaisuus, ikä ja alkuperä ovat näkyvimmin esillä suunnitelmissa.

– Yhdenvertaisuustyön lähtökohtana on kuntalaisten moninaisuuden huomioiminen. Yhdenvertaisuustyö nivoutuu kunnan palveluihin, rakennettuun ympäristöön, osallistumiseen, vuorovaikutukseen ja myös hyviin väestösuhteisiin, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Sinikka Mikola.

Tarkastelluissa suunnitelmissa painotetaan erityisesti esteettömyyttä, palveluiden saavutettavuutta ja kattavuutta sekä osallisuutta. Erityisen ajankohtaisena asiana nähtiin yhdenvertaisuus palveluiden digitaalisessa saavutettavuudessa. Syrjintäperusteista vammaisuus ja ikä, sekä isoissa kaupungeissa myös alkuperä, ovat näkyvimmin esillä suunnitelmissa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilannetta on käsitelty suhteellisen vähän, samoin romaniväestön asemaa sekä moniperusteista syrjintää.

– Yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvitaan kaksoisstrategiaa. Yhdenvertaisuuden tulee olla läpäisyperiaatteella mukana kaikessa kunnan toiminnassa, mutta kohdennettuja toimenpiteitä tarvitaan, jos jonkin väestöryhmän kohdalla havaitaan puutteita, toteaa Kuntaliiton projektiasiantuntija Johanna Laaja.

– Esimerkiksi kaikkien nuorisotalojen tulee pyrkiä syrjinnän nollatoleranssiin ja madaltaa esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kynnystä osallistua toimintaan. Muutamissa kunnissa on koettu tärkeäksi perustaa erityisesti sateenkaarinuorille kohdennettuja nuorisotiloja, kertoo Laaja.

Lisätietoja:

Sinikka Mikola, erityisasiantuntija, p.050 342 8218
Johanna Laaja, projektiasiantuntija, p. 050 563 7103

Linkki selvitykseen.

Selvityksen ovat laatineet VTT Elina Ekholm ja YTM Kati Tuokkola.

Kuntaliitto toteutti selvityksen osana oikeusministeriön EU-rahoitteista Rainbow Rights -hanketta.

Rainbow Rights –hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus –ohjelmasta (2014-2020).

Projektet Rainbow Rights har fått finansiering från Europeiska unionens program om rättigheter, jämställdhet och medborgarskap (2014–2020).