Yhteydenotot yhdenvertaisuusvaltuutettuun vuonna 2016

Yhteydenotot yhdenvertaisuusvaltuutettuun ovat lisääntyneet harppauksin uuden yhdenvertaisuuslain tultua voimaan 1.1.2015. Nousevat yhteydenottoluvut osoit­tavat, että yhdenvertaisuusvaltuutetun tunnettuus lisään­tyy. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalvelussa käsiteltiin vuoden 2016 aikana 1189 yhteydenottoa, joista valtaosa (891) koski syrjintäepäilyä. Käsittelyssä oli siis 80 % enem­män yhteydenottoja kuin vuonna 2015.

Suurin osa syrjintäepäilyistä kohdistui viranomaisiin, mut­ta myös yksityiset toimijat, kuten palvelujen tarjoajat, löy­tyivät syrjivän osapuolen joukosta entistä useammin. Vuon­na 2016 yksityinen taho oli syrjintäepäilyn vastapuolena 318 yhteydenotossa. Kunnan toiminnasta otettiin yhteyttä 223 kertaa ja valtion toiminnasta 126 kertaa.

Vuoden 2016 yhteydenotoista 116 koski sosiaali- ja terveys­palveluja, 91 yhteydenottoa liittyi asumiseen, 84 koulutuk­seen ja opetukseen sekä 144 työelämään. Asumiseen liit­tyvissä yhteydenotoissa näkyi selvästi oleskeluluvan saa­neiden turvapaikanhakijoiden haaste löytää oma koti, ja al­kuperä olikin tavallisin syrjintäperuste asumiseen liittyvis­sä tapauksissa.

Vammaisiin liittyvän syrjinnän yhteydenotot lähes kaksin­kertaistuivat vuoteen 2015 verrattuna. Yleisin syrjintäpe­ruste oli alkuperä, jonka perusteella tehtyjen ilmoitusten lukumäärä on pysynyt lähes samana viimeisen kahden vuo­den aikana (203 v. 2015 ja 212 v. 2016). Vaikka tiedetään, että seksuaalivähemmistöt kohtaavat huomattavan paljon syrjintää Suomessa, on yhteydenottoja kuitenkin vähän. Vuonna 2016 tuli 27 yhteydenottoa. Syitä tähän on toden­näköisesti monia. Moni ei vielä tiedä, että valtuutetun toi­mivalta on laajentunut kattamaan seksuaalisen suuntautu­misen. Epäluottamus viranomaisiin, tottuminen syrjintään, lisäsyrjinnän pelko ja identiteetin paljastumisen pelko vä­hentävät osaltaan halukkuutta kertoa syrjinnästä. Nuoret eivät myöskään ota yhdenvertaisuusvaltuutettuun yhteyttä, mutta lapsi oli asiakkaana 42 tapauksessa. Nämä tapauk­set liittyivät usein koulutukseen.

Turvapaikanhakijat ja elämä vastaanottokeskuksissa nä­kyivät vuoden 2016 yhteydenotoissa ja muun muassa täs­tä syystä syrjintä kansalaisuuden perusteella on lisäänty­nyt yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleissa yhteydenotoissa.

Lähde: Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2016, https://www.syrjinta.fi/documents/10181/0/Vuosikertomus+2016/