Työolot ja työsyrjintä

 

Eurobarometritutkimuksen mukaan yli 55 -vuotiaat kohtaavat eniten syrjintää työelämässä. Tämä koskee erityisesti työhönottoa, jossa muita eniten koettuja syrjintäperusteina olivat ulkonäkö, ihonväri, etninen alkuperä ja vammaisuus.

Tilastokeskuksen laatiman työolotutkimuksen mukaan epävarmuus suomalaisessa työelämässä on lisääntynyt. Sukupuoleen perustuva syrjintä on tutkituksen mukaan vähentynyt, mutta ikääntyneisiin kohdistuva syrjintä lisääntynyt. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrään nähden työpaikan kieleen perustuva syrjintä on myös huomattavaa.

Tilanteet, joihin työpaikoilla liittyy syrjintää koskevat usein tiedon saantia ja työtovereiden sekä esimiesten asenteita. Suosikkijärjestelmät olivat yleisin syrjinnän taustatekijä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen vuotta 2015 koskevan raportin mukaan virastolle tehtiin vuoden aikana yhteensä 288 työsyrjintäepäilyksi kirjattua yhteydenottoa. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta noin 50:llä. Vuodesta toiseen tavallisin työsuojeluviranomaiseen yhteydenoton syy on ollut terveydentilaan liittyvä syrjintäkokemus. Suurin osa koski tilanteita, joissa palvelussuhde oli päättynyt ja työntekijä epäili sen johtuneen sairauspoissaoloista. Palvelussuhteen aikana syrjinnäksi koettiin myös loukkaava käyttäytyminen kuten ammattitaidon tai mielenterveyden kyseenalaistaminen, uhkailu työsuhteen päättämisellä tai terveydentilaan liittyvä nimittely.

Muita yleisiä syrjintäperusteita olivat kansalaisuus, alkuperä ja kieli. Näiden osalta yhteydenotot koskivat yleensä alipalkkausta, epäasiallisia työaikoja, vähimmäistason alittavia työsuhteen ehtoja tai loukkaavaksi koettua käyttäytymistä.

Ikäsyrjintää koettiin työhönotossa, palvelussuhteen päättyessä ja työsuhteen aikana. Lähes kaikissa yhteydenotoissa ikäsyrjintää koettiin korkean iän perusteella: ikääntyneet kokivat tulleensa korkean ikänsä takia valikoiduiksi irtisanottaviksi, työtehtäviä on otettu pois osa-aikaeläkeläiseltä, työntekijä ei ollut saanut palkankorotusta, koska oli jäämässä eläkkeelle jne.

Yhteydenotot johtivat noin sataan tarkastukseen, joista 33 %:ssa työnantajalle annettiin toimintaohje syrjinnästä. Vuoden aikana yhteensä 20 tapauksessa oli todennäköisiä perusteita epäillä, että työsyrjintärikoksen tunnusmerkistö täyttyi, ja asia ilmoitettiin poliisille esitutkintaa varten.

Vammaisten henkilöiden kokemaa syrjintää koskevan selvityksen mukaan suuri osa vammaisista ihmisistä ajautuu kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle eläkeläiseksi. Vastaajista 41,2 % kertoi kokeneensa syrjintää työelämässä vammaisuutensa vuoksi viimeisen viiden vuoden aikana. Suurimmalle osalle syrjintä näyttäytyi esimiehen tai toisten työntekijöiden taholta tulevana loukkaavana, nöyryyttävänä tai alentavana käyttäytymisenä. Vammaiset henkilöt olivat kokeneet syrjintää myös työtehtävien jakamisessa sekä palkkauksessa, palkkakehityksessä tai palvelussuhteen ehdoissa. Lisäksi nousi esiin kohtuullisten mukautusten epääminen. Lähes kolmasosa kertoi kohdanneensa vammaisuudestaan johtuvia vaikeuksia sähköisten rekrytointijärjestelmien käytössä.

EU:n perusoikeusviraston (FRA) tuoreen tutkimuksen mukaan yli kolmannes (37 %) tunsi kokeneensa syrjintää työnhaussa siksi, että on transihminen, ja neljännes (27 %) ilmoitti kokeneensa syrjintää myös työpaikalla.