Palvelut

 

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdyistä kanteluista on noussut esiin sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden esteettömyyteen liittyvä kysymykset. Asiantila näyttää sille, ettei palveluiden digitalisaatiossa kiinnitetä huomiota erilaisten vammaisryhmien erityistarpeisiin palveluiden tarjonnassa. Tämä havainto pätee yhtäläisesti verkossa tarjolla olevaan tietoon, palveluiden ja tavaroiden hankintaan ja asioiden hoitamiseen.

Tavallisten verkkopalveluiden kohdalla esiin nousi myös se, ettei tarjottu palvelu vastaa vammaisten ihmisten tarvetta. Yksinkertaisimmillaan tämä ilmenee esimerkiksi siten, ettei vammainen ihminen pysty hankkimaan lippua verkkosivuilta henkilökohtaiselle avustajalleen. Vahvan sähköisen tunnistautumisen kohdalla nousi lisäksi esiin, ettei moni vammainen ihminen pysty käyttämään kyseisiä palveluita joko siitä syystä, ettei heille myönnetä verkkopankkitunnuksia vammaisuudesta johtuen tai siitä syystä, ettei avainlukulistaa ole saatavilla pistekirjoituksella.

Ikääntyneiden syrjintäkokemuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan romaneilla oli syrjintäkokemuksia kaikkialta, missä he asioivat. Tyypillistä oli, että palveluissa myös muut asiakkaat syrjivät romaneita huomautellen heistä ääneen tai epäillen heitä jostain vilpillisestä. Romanit olivat myös kokeneet fyysistä uhkaa muiden asiakkaiden taholta. Syrjintää romaneista kokivat erityisesti naiset, mikä liitettiin siihen, että naiset erottuvat selkeämmin näyttävän pukeutumisensa vuoksi.

Ikääntyneet maahanmuuttajat kokivat, että tietoa eri kulttuureista tulleiden henkilöiden tavoista, lähtökohdista ja vaikeuksista vieraassa maassa ei palvelujärjestelmässä ollut eikä siellä osattu asettua heidän asemaansa. Vammaisten ikääntyneiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluissa fyysinen esteellisyys ei ollut ongelma, sen sijaan keskeiseksi ongelmaksi nousi liikuntavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluja ja henkilökohtaista avustajaa koskevien oikeuksien heikko toteutuminen. Aistivammaisten henkilöiden kohdalla informaation ja kommunikaation esteet nousivat merkittäviksi syrjiviksi tekijöiksi.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien syrjintä tulee esille hetero-olettamuksena ja sukupuolinormatiivisena ajatteluna. Iäkkäillä on vaikeuksia saada lähetteitä trans -tutkimuksiin ja saada tarvitsemiansa hormonihoitoja, jotka saatettiin lopettaa ikäihmisiltä.

Syrjintä yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla 

Åbo Akademissa tehdyn tutkimuksen mukaan henkilöille, joilla on arabiankielinen nimi - ja erityisesti miehille - vastattiin huomattavasti harvemmin heidän ottaessa yhteyttä vuokranantajiin. Arabiankielisellä miehen nimellä allekirjoitetuista kyselyistä 16% sai vastauksen, kun taas suomalaisella naisen nimellä allekirjoitetuista kyselyistä 42 % sai vastauksen.

Tutkimuksessa lähetettiin vuoden 2016 aikana yhteensä 1 459 kyselyä ilmoitetuista vapaista vuokra-asunnoista ympäri Suomen. Kyselyt lähetettiin sähköpostilla ja allekirjoitettiin eri nimillä. Saatujen vastausten osuuksia verrattiin tutkimuksen eri ryhmien välillä: naiset ja miehet joilla on arabinkielinen nimi, suomenkielinen nimi, tai ruotsinkielinen nimi. Vertailujen tuloksena oli, että arabiankielisen nimen omaavat miehet saivat vähemmän vastauksia kuin mikään muu ryhmistä. Muita eroja näiden kuuden ryhmän välillä ei voitu tilastollisesti vahvistaa.

 

Öblom A, Antfolk J (2017) Ethnic and gender discrimination in the private rental housing market in Finland: A field experiment. PLoS ONE 12(8): e0183344.

Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0183344