Mikä vaikuttaa väestösuhteisiin?

Vastaus kysymykseen Mikä vaikuttaa väestösuhteisiin? on lyhyt: Kaikki. Mutta vastaus on kaukana yksinkertaisesta.

Väestösuhteet ovat läsnä jokaisen arkisessa elämässä, julkisissa tiloissa, joissa liikumme ja muodostamissamme ihmissuhteissa. Eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten todellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen riippuu heidän yhteiskunnallisesta asemastaan, tietoisuudesta oikeuksistaan ja vaikuttamismahdollisuuksistaan omaa elämää koskevissa asioissa.

Väestösuhteisiin vaikuttavat osa-alueet (asenteet, turvallisuus, vuorovaikutus ja osallisuus) vaikuttavat toisiinsa ja väestösuhteita on hyvä tarkastella kokonaisuutena, jotta niiden seuraukset tulevat näkyviksi. Seuraavat esimerkit havainnollistavat väestösuhteiden vaikutuksia ihmisten elämässä:

Hyvät väestösuhteet

Jaana on 40-vuotias tietoliikenneinsinööri. Lapsesta saakka hänen vanhempansa, sukulaiset ja opettajat tukivat Jaanan halua opiskella ja urheilla aktiivisesti. Jaana on osallistunut kolmesti paralympialaisiin istumalentopallojoukkueessa. Opiskeluaikoina hänellä oli joskus haasteita päästä opetustiloihin, koska oppilaitos ei ollut täysin esteetön. Henkilökohtaisen avustajan ja kanssaopiskelijoiden tuella hänen opintonsa edistyivät ja hän oli myös opiskelijajärjestön aktiivinen jäsen. Jaana on ajanut vammaisten opiskelijoiden etuja myös valmistumisen jälkeen. Jaana pystyy kulkemaan toimistolla ongelmatta pyörätuolissa ja hän kokee olevansa nykyisen työyhteisönsä yhdenvertainen jäsen.

Huonot väestösuhteet

Aleksi on juuri jättänyt ammattikoulun kesken. Seitsemäntoistavuotiaana koulunkäynti tuntuu turhalta, eihän opiskelu vanhempiakaan auttanut. Nyt molemmat ovat työttöminä ja kotona on usein pulaa vähän kaikesta. Aleksia ärsytti kun muilla luokkatovereilla oli uusia vaatteita ja makeet reput. Puhelin sentään on suht uusi, Aleksi osti sen lyhyeksi jääneen mainostenjakajan uransa päätteeksi; mitä sitä nyt aina töitä tekemään. Akselia ei kiinnosta seurata yhteiskunnallisia asioita eikä hän koe erityistä yhteyttä ikäluokkalaisiinsa, koska ne ei tajuu miten vaikeeta elämä oikeasti on. Aleksi pelailee mieluimmin yksin kuin on muiden arvostelun kohteena; pelienmaailmassa voi unohtaa ympärillään vallitsevan ankeuden ja kokea yhteisöllisyyttä verkossa. 

Hyvien väestösuhteiden indikaattorit

Hyvät väestösuhteet kiteytyvät neljään osa-alueeseen, joiden yhteisvaikutuksien kautta väestösuhteita voidaan arvioida ja työstää. Osa-alueet ovat asenteet, turvallisuuden kokemus, vuorovaikutus ja osallisuus. Briteissä kehitetyssä mittaustyökalussa osa-alueisiin on kehitetty indikaattoreita, joita mittaamalla kuva väestösuhteiden tilasta tarkentuu. Eri toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa tietoisesti väestösuhteisiin huomioimalla indikaattorit omassa toiminnassaan, joko suunnittelemalla suoraan väestösuhteisiin vaikuttavia toimintoja tai kiinnittämällä huomiota olemassa olevan toiminnan väestösuhdevaikutuksiin. 

Hyvien väestösuhteiden edistämisessä käytetyt indikaattorit on kuvattu osa-alueittain alla:

Asenteet

Kunnioitus

Kokemus kunnioituksen tai epäkunnioituksen kohteena olemisesta.

Ennakkoluulot ja mielikuvat

Oma asenne eri ryhmiä kohtaan, yleinen asenne yhteiskunnassa eri ryhmiä kohtaan ja muukalaisvihaa koskevat viralliset tilastot ja tutkimukset.

Luottamus

Oma luottamus eri ryhmiä kohtaan sekä luottamus eri ryhmien ja viranomaisten välillä.

Monimuotoisuuden arvostaminen

Oma asenne monimuotoisuutta kohtaan ja mielipide siitä, miten yhteiskunta arvostaa monimuotoisuutta sekä viralliset tilastot monimuotoisuutta edistävistä toimenpiteistä.

 

Vuorovaikutus

Eristyneisyys tai yhteenkuuluvuus

Yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunteet sekä sosiaaliset verkostot. Tunne yhteenkuuluvuudesta suhteessa maantieteellisiin ja sosiaalisiin yksiköihin (maa, kaupunki, perhe, työyhteisö ym.).

Tuen saaminen ja antaminen

Kokemus siitä, saako tukea sosiaalisista verkostoista, kuten ystäviltä ja perheeltä, sekä julkisista palveluista. Halu tukea toisia.

Vuorovaikutuskyky ja kokemukset

Vuorovaikutukseen vaikuttavat luonteenpiirteet ja itsevarmuus olla vuorovaikutuksessa eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten kanssa.

Sosiaaliset verkostot ja ystävät

Kokemus siitä, kuinka usein on vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa ja missä kontekstissa. Eriytyminen asumisessa, työelämässä ja koulutuksessa.

Turvallisuus

Koettu turvallisuus

Kokemus ja havainnot omasta fyysisestä, henkisestä ja sosioekonomisesta turvallisuudesta tai turvattomuudesta. Turvallisuuden tai turvattomuuden vaikutukset.

Syrjintäkokemukset

Kokemus ja havainnot syrjinnästä sekä viralliset tilastot, rekisterit ja kanteet. Kokemukset viha- tai väkivaltarikoksen uhriksi joutumisesta tai havainnot näistä rikoksista sekä niitä koskevat viralliset tilastot.

Identiteetti ja hyväksyntä

Itsensä hyväksyminen ja kyky olla oma itsensä.Tietämys oikeuksista.

Tietämys oikeuksista

Tietämys perusoikeuksista ja oikeuskeinoista sekä kokemus oikeuskeinojen käyttämisestä viha- tai väkivaltarikoksen uhrina tai todistajana.

Osallistuminen

Vaikutusmahdollisuudet

Kokemus vaikuttamisesta osallistumisen kautta ja osallistumisen tavoista. Kokemus oman elämän hallinnasta eri osa-alueilla ja mahdollisuuksista vaikuttaa oman elämän suuntaan sekä toisten havaittu vaikutusvalta asiassa.

Tavat ja motivaatio

Osallistumisen tavat ja osallistumiseen vaikuttavat tekijät ja motiivit.

Osattomuuden kokemukset

Osattomuuden kokemukset ja näköalattomuus.

Luottamus päätöksentekoon

Luottamus poliittisia instituutioita kohtaan ja äänestäminen vaaleissa.