Hyvien väestösuhteiden edistäminen

• Kohtaamispaikkojen mahdollistaminen. Kolmannen sektorin toimijat tarjoavat tiloja eritaustaisten kohderyhmien kohtaamisille ja vuorovaikutuksille. Toiminnoissa harkitaan tarkkaan onko kohderyhmälle enemmän hyötyä yhteistoiminnasta muiden väestöryhmien kanssa vai onko perusteita järjestää heille eriytettyä palvelua. Toiminnan suunnittelussa ja tilojen tarjonnassa huomioidaan myös riittävät henkilöstöresurssit työntekijöille, jotka luovat yhteyksiä ja kohtauttavat eri väestöryhmiin kuuluvia ihmisiä.
• Toiminnassa huomioidaan väestösuhteet. Kolmannen sektorin tarjoamissa toiminnossa (kerhot, työpajat, koulutukset jne.) tunnistetaan kohderyhmät, jotka kuuluvat heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa oleviin väestöryhmiin (vähemmistöt, ikäihmiset, työttömät jne.). Toiminnoissa huomioidaan miten niillä voidaan vaikuttaa ihmisiä koskettaviin väestösuhteisiin sekä miten ihmiset kokevat väestösuhteet.

• Rasismin vastainen sitoumus. Allekirjoittamalla sopimuksen, poliittiset puolueet antavat vahvan viestin rasismia, syrjintää sekä vihapuhetta ja -rikoksia vastaan.
• Moninaisuusviestintä. Äänestäjille viestitään tavoilla, jotka ylläpitävät luottamusta monimuotoisessa yhteiskunnassa. Poliittiseen kampanjointiin ei kuulu väestöryhmien eriarvostamista ajavaa retoriikkaa.

• Yhdenvertaisuussuunnittelu. Yli kolmenkymmentä henkeä työllistävillä yrityksillä on lakisääteinen velvollisuus yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiselle. Myös pienemmät työnantajat voivat sellaisen laatia. Suunnitelmissa hyödynnetään strategisesti hyvien väestösuhteiden toimintamalleja sekä työntekijöiden että asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi käytännössä.
• Moninaisuusviestintä. Asiakkaille ja henkilökunnalle viestitään tavoilla, jotka ylläpitävät luottamusta monimuotoisessa työyhteisössä ja luovat myönteistä asiakasidentiteettiä.

Kuntatasolla väestösuhteet konkretisoituvat ja kunnat voivat tietoisesti painottaa väestösuhteita edistäviä toimintoja:

• Yhdenvertaisuussuunnittelu. Kunnan laatimissa suunnitelmissa hyödynnetään strategisesti hyvien väestösuhteiden toimintamalleja palveluiden kehittämiseksi. Kunnan palvelut tukevat kaikkien yksilöiden toimintavalmiuksia ja osallisuutta.
• Moninaisuusviestintä. Kuntalaisille viestitään tavoilla, jotka ylläpitävät luottamusta monimuotoisessa kunnassa ja luovat myönteistä paikallisidentiteettiä.
• Rahoituksella ohjaaminen. Kunnan myöntämien avustuksien rahoituskriteereissä painotetaan rahoitettavien toimintojen vaikuttavuutta hyviin väestösuhteisiin ja kuntalaisten väliseen yhdenvertaisuuteen.
• Kohtaamispaikkojen mahdollistaminen. Kunta tai kaupunki tarjoaa tiloja eritaustaisten kuntalaisten kohtaamisille ja vuorovaikutuksille. Tilojen tarjonnassa huomioidaan myös riittävät henkilöstöresurssit työntekijöille, jotka luovat yhteyksiä ja kohtauttavat eri väestöryhmiin kuuluvia ihmisiä.
• Yhdenvertainen kaupunkisuunnittelu. Olemassa olevien ja uusien asuinalueiden suunnittelussa huomioidaan eri väestöryhmien välisen yhdenvertaisuuden toteutuminen. Osallistavalla kaupunkisuunnittelulla saadaan tietoa turvattomuutta aiheuttavista paikoista ja ne voidaan oikea-aikaisesti muuttaa kaikille asukkaille turvallisiksi. Suunnittelulla pyritään lisäksi tietoisesti välttämään asuinalueiden eriarvoistumista.
• Palveluissa huomioidaan väestösuhteet. Kunnan tarjoamissa palveluissa (varhaiskasvatus, koulut, neuvolat, terveysasemat, sosiaalihuolto jne.) tunnistetaan asiakkaat, jotka kuuluvat heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa oleviin väestöryhmiin (vähemmistöt, ikäihmiset, työttömät jne.). Asiakkaan tilanne ymmärretään sekä palvelurakenteen että väestösuhteiden kannalta kokonaisvaltaisesti, jolloin asiakastyö vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiseen käytännössä.
• Konfliktien ennaltaehkäiseminen ja ratkaiseminen. Väestösuhteita seuraamalla ja niihin aktiivisesti vaikuttamalla kunta voi ennaltaehkäistä konflikteja. Väestötyhmien välisiä konflikteja voidaan ratkoa konfliktinratkaisu- ja sovittelumenetelmien välityksellä.

Valtionhallinnossa hyvät väestösuhteet merkitsevät strategista vaikuttamista ja tematiikan jalkauttamista hallinnon eri toimialoille.

• Väestösuhdepolitiikan soveltaminen. Valtiohallinnossa toimivat organisaatiot huomioivat väestösuhteiden vaikutukset omilla toimialoillaan ja ymmärtävät kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiseen läpileikkaavasti vaikuttavat väestäsuhteet.
• Moninaisuusviestintä. Kansalaisille viestitään tavoilla, jotka ylläpitävät luottamusta monimuotoisessa Suomessa.
• Rahoituksella ohjaaminen. Valtion myöntämien avustuksien rahoituskriteereissä painotetaan rahoitettavien toimintojen vaikuttavuutta hyviin väestösuhteisiin ja kansalaisten väliseen yhdenvertaisuuteen.